Yliopistojen opintohallinnon tietojärjestelmäselvitys

Opetusministeriön hallinnonalan tietohallintostrategia vuosille 2006–2015 julkistettiin marraskuussa 2006. Yksi sen kuudesta strategisesta linjauksesta on Korkeakouluopetuksen ja opiskelun tietojen hallinta. Linjauksen tavoitteena on parantaa opiskelun, opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin tietotukea, lisätä tiedon yhteiskäyttöä ja vähentää erillisten järjestelmien määrää. Kaiken kaikkiaan opintohallinnon tietojärjestelmät ovat kehittyneet lähinnä asiantuntijakäytössä olleista perusjärjestelmistä monipuolisiksi ja samalla monimutkaisiksi järjestelmiksi, joihin liittyen tarjotaan laajasti sähköisiä asiointipalveluita opettajille ja opiskelijoille. Asiointipalveluiden kehittäminen on monimutkaistanut opintohallinnon järjestelmiä ja vaatinut entistä enemmän asiantuntemusta ja resursseja. Yksittäisten yliopistojen osalta ei ole näköpiirissä tilannetta, jossa resursseja voitaisiin nykyisestä lisätä perusjärjestelmien uusimiseksi tai asiointipalveluiden kehittämiseksi. Kaikissa yliopistoissa on jo tiedostettu yhteistyön tarve edellä kuvattujen haasteiden ratkaisemiseksi. Asenne yhteistyöhön onkin kaikissa yliopistoissa lähtökohtaisesti positiivinen. Selvitysmiesten näkemyksen mukaan ei ole perusteita ottaa suuria riskejä, vaan suosituksena on ennakoiva opintohallinnon perusjärjestelmän ja siihen liittyvän arkkitehtuurin uudistaminen sekä yhteisen kehittämisen ja ylläpidon organisointimallin luominen. Tärkeimpinä toimenpide-ehdotuksina ja suosituksina esitetään seuraavaa: 1. Muodostetaan opintohallinnon tietojärjestelmäkehityksen yhteistyön väliaikainen organisaatio, joka vastaa kehityksen ensimmäisestä vaiheesta. 2. Määritellään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa neuvotellen tarkemmat yhteiset tavoitteet, joihin tietojärjestelmällä pyritään. 3. Jaetaan kehitystyö prosessialueisiin, tunnistetaan niiden sisältämät prosessit ja valitaan yhteisellä tietojärjestelmillä tuettavat prosessit. 4. Järjestelmän tekninen tavoitearkkitehtuuri määritellään kiinteässä yhteistyössä ValtIT:n ja muun julkisen hallinnon arkkitehtuurityön kanssa. 5. Valmistellaan yhteinen toiminta- ja päätöksentekomalli pitkäjänteiseen opintohallinnon tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon. 6. Em. yksikön johdolla määritellään ja toteutetaan prosessilähtöisesti yhteinen perusjärjestelmä, jolla korvataan vaiheittain kaikki yliopistojen käytössä olevat tekniikaltaan vanhenevat perusjärjestelmät. 7. Yhteistyöhön osallistuvat organisaatiot muokkaavat nykyisiä opiskelijoiden ja opettajien palveluitaan käyttämään yhteistä perusjärjestelmää rajapintojen kautta. Vaihtoehtoisesti uusia palveluliittymiä voidaan kehittää yhteistyössä tai yksin. 8. Järjestetään yhteisen perusjärjestelmän käyttöpalvelut palvelukeskusmallin mukaisesti. 9. Rahoitetaan uuden järjestelmän kehitystyö OPM:n tietohallintostrategiassa kuvatun mallin mukaisesti siten, että järjestelmän kehittämisvaiheen kustannukset katetaan OPM:n rahoituksella ja liittymien rakentamisesta ja käyttöönotosta vastaavat yliopistot

”ДЕВОЧКИ ЧАЩЕ УЧАТСЯ НА СПОРТИВНЫХ СБОРАХ ПО СРАВНЕНИЮ С МАЛЬЧИКАМИ”: РОЛЬ ТРЕНЕРА В ГЕНДЕРНОМ РАЗДЕЛЕНИИ ДВУХ КАРЬЕРНЫХ ПУТЕЙ СПОРТСМЕНОВ

The article presents the results of a study on the role of a coach in motivating athletes to build two careers, as well as their coaches' views on the dual careers of girls and boys. The results have showed that student-athletes in high school of sports schools often perceived the motivational climate created by the coach as a process aimed at achieving sports results. The interviewed athletes explained that this approach did not motivate them to the learning process, and moreover, devalued their educational goals. It was revealed that although the coaches emphasized the importance of receiving secondary education for athletes, they could not justify how these ideas were included in coaching practice. The coaches have agreed that those athletes who switch to elite sports should focus on developing their sports career, while the requirements of elite sports and higher education were often considered incompatible. The results have showed that coaching styles play an important role in supporting the motivation of athletes to achieve the goals of two careers.В статье даются результаты исследования о  роли тренера в мотивации спортсменов на построение двух карьер, а также их  взглядов на двойную  карьеру девушек и юношей. Результаты показали, что учащиеся-спортсмены в старших классах спортивных школ часто воспринимали созданный тренером мотивационный климат как нацеленный на достижение спортивного результата. Опрошенные спортсмены объяснили, что такой подход не мотивировал их на учебный процесс, а скорее обесценивал  их образовательные цели. Выявлено, что тренеры, хотя и подчеркивали важность получения спортсменами среднего образования,  не могли обосновать, как данные идеи включены в тренерскую практику. Тренеры согласились с тем, что те спортсмены, которые переходят в элитный спорт, должны сосредоточиться на развитии своей спортивной карьеры, при этом  требования элитного спорта и высшего образования часто считались как несовместимые. Результаты показали, что стили коучинга играют важную роль в поддержке мотивации спортсменов к достижению целей двух карьер

Ekstremistinen puhe verkossa ja uutismediassa

Tutkimuksessa käsitellään ekstremististen aatemaailmojen ilmenemistä suomenkielisessä mediaympäristössä kahdesta näkökulmasta: 1) Millaista väkivallan hyväksyvää tai toisia ihmisiä epäinhimillistävää puhetta suomenkielisessä verkkoympäristössä esiintyy ja 2) miten väkivaltaista ekstremististä toimintaa ja aatemaailmoja käsitellään suomenkielisessä valtakunnallisessa uutismediassa. Tutkimus osoittaa, että väkivallan hyväksyvää ja epäinhimillistävää puhetta esiintyy avoimilla suomenkielisillä alustoilla. Rajuinta se on äärioikeistolaisissa ja maahanmuuttovastaisissa keskusteluissa, mutta sitä esiintyy jonkin verran myös äärivasemmistolaisissa keskusteluissa. Myös incel- ja koulusurma-alakulttuureihin liittyvää aineistoa löytyy ajoittain. Avointa suomenkielistä jihadistista aineistoa on ollut hyvin vähän vastatoimien kiristymisen jälkeen. Väkivaltaisesta ekstremismistä uutisoidaan varsinkin iskujen yms. tapahtumien jälkeen. Päähuomio kohdistuu tapahtumiin ja niihin reagointiin, kun taas taustalla olevien aatemaailmojen käsittely jää vähäisemmäksi. Uutisointi noudattaa valtaosin hyviä käytäntöjä. Raportissa annetaan myös ehdotuksia uutisoinnin kehittämiseksi.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon uudistaminen - lukuun ottamatta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Selvityksen lähtökohtana oli selkeä ja rakenteeltaan yhdenmukainen maakuntahallinto. Käyttöön otetaan nimi maakunta. Maakuntavaltuustoilla ja maakuntahallituksilla on pääsääntöisesti samat tehtävät kaikissa maakunnissa. Maakuntavirastojen tehtävät ovat sen sijaan keskenään erilaisia. Maakunnissa poliittista harkintaa vaativat tehtävät ratkaistaan pääsääntöisesti maakuntavaltuustossa tai maakuntahallituksessa ja muut, pääosin vain lain soveltamista tarkoittavat asiat maakuntavirastossa viranhaltijapäätöksin. ELY-keskuksista valtiolle jääviä tehtäviä varten ei perusteta uusia virastoja, vaan tehtävät siirretään pääosin aluehallintovirastoille, joista yksi nimetään pääaluehallintovirastoksi. Aluehallintovirastojen toimivalta muutetaan valtakunnalliseksi. Yrityspalvelujen ja työvoimapalvelujen – nykyiset TE-toimistot – järjestämisvastuu siirtyy maakunnille, jotka voivat osoittaa tuottajiksi suuria kuntia, kaupunkiseutuja, yksityisiä tahoja tai järjestää palvelut itse. Erilaisten rahastojen hallintoa siirretään maakuntien päätösvaltaan. Myös rakennusvalvonnan järjestämisvastuu siirtyy pääosin maakuntiin. Maatalous- ja maaseutuhallinto yksinkertaistuu ja siirtämällä tehtävät kunnista ja ELY-keskuksista pääosin maakuntien hoidettavaksi. Kuntien ja aluehallintovirastojen ympäristöterveydenhuollon tehtävät kootaan maakuntiin. ELY-keskuksille kuuluvat ympäristönsuojelu- ja luonnonsuojelutehtävät siirtyvät eräin poikkeuksin aluehallintovirastoille. Pelastustoiminnan tehtävät siirretään maakunnille ja pelastuslaitosten lukumääräksi tulee kaksitoista. Maankäyttö- ja rakennuslakiin tänäänkin perustuva pääkaupunkiseudun yhteinen yleiskaava toteutetaan

Impacts of a deep reactive layer on sedimentary phosphorus dynamics in a boreal lake recovering from eutrophication

Using biogeochemical analyses of sediments and porewaters, we investigate the legacy of a brief, intense period of eutrophication on sedimentary phosphorus (P) cycling in a boreal lake (Enonselka basin, Lake Vesijarvi, Finland). Point-source sewage inputs in the twentieth century caused deoxygenation of the lake and accelerated the focusing of iron (Fe) and manganese (Mn) oxides into deeper areas. Early diagenesis under Fe-Mn-rich conditions now favors rapid burial of P in these areas, likely as a combination of both oxide-bound P phases and authigenic manganous vivianite. A new P budget for Enonselka basin shows that P burial causes an annual drawdown of 1.2% (+/- 0.2%) of the surface sediment P inventory, supporting a long-term trend towards recovery since the construction of a wastewater treatment plant in the mid-1970s. However, remineralization of organic matter and associated dissolution of Fe-Mn oxides continues to regenerate P from a deep reactive layer (20-60 cm depth) deposited at the height of past eutrophication, leading to an upwards diffusive flux of dissolved phosphate towards the surface sediments. The magnitude of this flux is similar to that of external P loading to the lake. The combined incoming fluxes of P are likely to retard the complete recovery from eutrophication by decades, despite ongoing restoration actions.Peer reviewe

Long-term trends in coastal hypoxia in the Archipelago Sea of Finland – Is it a natural phenomenon?

Human-induced spreading of coastal hypoxia is currently a growing global problem that has deleterious effects on marine ecosystems. Although long-term spatio-temporal trends in hypoxia in the offshore areas of the Baltic Sea have been widely studied, coastal areas have received less research interest so far. In addition, the conventional environmental monitoring programmes of the Archipelago Sea were not initiated until 1970s, when human impact in the area was already significant, denoting a lack of long-term information on environmental conditions predating the recent eutrophication. Therefore, we use a multiproxy approach combining sedimentology, ichnology, microbiology, mineral magnetic measurements, and mineral-specific in situ microanalyses of long sediment cores to assess bottom water redox shifts in the Archipelago Sea coast over the past 2000 years, encompassing the most recent climatic fluctuations of the Medieval Warm Period (950‒1250 AD) and the Little Ice Age (1350‒1850 AD). Our preliminary results suggest that the most recent shift to at least episodically hypoxic conditions occurred around 1910s at the study sites. Such multidecadal oxygen deficiency, characterized by the lack of bioturbation by macrobenthic fauna, seems to be unprecedented in the studied cores, although a complete chronology is yet to be constructed. Interestingly, we found significant magnetic enhancement in the laminated sediments deposited under hypoxic conditions during the past 50 years. Based on the acquirement of strong positive rotational remanent magnetization, relatively low coercive force of ~ 13 mT, and high interparametric ratio of SIRM/K this enhancement could be ascribed to biogenic greigite (Fe3S4) produced by obligatory anaerobic magnetotactic bacteria. Identification of such enhancements, could provide a proxy for past occurrences of hypoxia.</p

A 1500-year multiproxy record of coastal hypoxia from the northern Baltic Sea indicates unprecedented deoxygenation over the 20th century

The anthropogenically forced expansion of coastal hypoxia is a major environmental problem affecting coastal ecosystems and biogeochemical cycles throughout the world. The Baltic Sea is a semi-enclosed shelf sea whose central deep basins have been highly prone to deoxygenation during its Holocene history, as shown previously by numerous paleoenvironmental studies. However, long-term data on past fluctuations in the intensity of hypoxia in the coastal zone of the Baltic Sea are largely lacking, despite the significant role of these areas in retaining nutrients derived from the catchment. Here we present a 1500-year multiproxy record of near-bottom water redox changes from the coastal zone of the northern Baltic Sea, encompassing the climatic phases of the Medieval Climate Anomaly (MCA), the Little Ice Age (LIA), and the Modern Warm Period (MoWP). Our reconstruction shows that although multicentennial climate variability has modulated the depositional conditions and delivery of organic matter (OM) to the basin the modern aggravation of coastal hypoxia is unprecedented and, in addition to gradual changes in the basin configuration, it must have been forced by excess human-induced nutrient loading. Alongside the anthropogenic nutrient input, the progressive deoxygenation since the beginning of the 1900s was fueled by the combined effects of gradual shoaling of the basin and warming climate, which amplified sediment focusing and increased the vulnerability to hypoxia. Importantly, the eutrophication of coastal waters in our study area began decades earlier than previously thought, leading to a marked aggravation of hypoxia in the 1950s. We find no evidence of similar anthropogenic forcing during the MCA. These results have implications for the assessment of reference conditions for coastal water quality. Furthermore, this study highlights the need for combined use of sedimentological, ichnological, and geochemical proxies in order to robustly reconstruct subtle redox shifts especially in dynamic, non-euxinic coastal settings with strong seasonal contrasts in the bottom water quality.Peer reviewe

Detection of X-Ray Doses with Color-Changing Hackmanites: Mechanism and Application

Hackmanites, a variety of sodalite with the general formula Na$_{8}$Al$_{6}$Si$_{6}$O$_{24}$(Cl,S)$_{2}$, are a family of nature-based smart materials having the ability for reversible photochromism upon UV or X-ray exposure. Being nontoxic, cheap, and durable, hackmanite would be an optimal material for the visual detection of the presence of X-rays in simple portable systems. However, its X-ray-induced coloring abilities are so far known only qualitatively. In this work, a combination of experimental and computational methods is used to reveal the mechanism of X-ray-induced color changing in these materials. Finally, their use is demonstrated both in color intensity-based X-ray dosimetry and photochromic X-ray imaging

Impacts of a deep reactive layer on sedimentary phosphorus dynamics in a boreal lake recovering from eutrophication

Using biogeochemical analyses of sediments and porewaters, we investigate the legacy of a brief, intense period of eutrophication on sedimentary phosphorus (P) cycling in a boreal lake (Enonselka basin, Lake Vesijarvi, Finland). Point-source sewage inputs in the twentieth century caused deoxygenation of the lake and accelerated the focusing of iron (Fe) and manganese (Mn) oxides into deeper areas. Early diagenesis under Fe-Mn-rich conditions now favors rapid burial of P in these areas, likely as a combination of both oxide-bound P phases and authigenic manganous vivianite. A new P budget for Enonselka basin shows that P burial causes an annual drawdown of 1.2% (+/- 0.2%) of the surface sediment P inventory, supporting a long-term trend towards recovery since the construction of a wastewater treatment plant in the mid-1970s. However, remineralization of organic matter and associated dissolution of Fe-Mn oxides continues to regenerate P from a deep reactive layer (20-60 cm depth) deposited at the height of past eutrophication, leading to an upwards diffusive flux of dissolved phosphate towards the surface sediments. The magnitude of this flux is similar to that of external P loading to the lake. The combined incoming fluxes of P are likely to retard the complete recovery from eutrophication by decades, despite ongoing restoration actions

A 1500-year multiproxy record of coastal hypoxia from the northern Baltic Sea indicates unprecedented deoxygenation over the 20th century

The anthropogenically forced expansion of coastal hypoxia is a major environmental problem affecting coastal ecosystems and biogeochemical cycles throughout the world. The Baltic Sea is a semi-enclosed shelf sea whose central deep basins have been highly prone to deoxygenation during its Holocene history, as shown previously by numerous paleoenvironmental studies. However, long-term data on past fluctuations in the intensity of hypoxia in the coastal zone of the Baltic Sea are largely lacking, despite the significant role of these areas in retaining nutrients derived from the catchment. Here we present a 1500-year multiproxy record of near-bottom water redox changes from the coastal zone of the northern Baltic Sea, encompassing the climatic phases of the Medieval Climate Anomaly (MCA), the Little Ice Age (LIA), and the Modern Warm Period (MoWP). Our reconstruction shows that although multicentennial climate variability has modulated the depositional conditions and delivery of organic matter (OM) to the basin the modern aggravation of coastal hypoxia is unprecedented and, in addition to gradual changes in the basin configuration, it must have been forced by excess human-induced nutrient loading. Alongside the anthropogenic nutrient input, the progressive deoxygenation since the beginning of the 1900s was fueled by the combined effects of gradual shoaling of the basin and warming climate, which amplified sediment focusing and increased the vulnerability to hypoxia. Importantly, the eutrophication of coastal waters in our study area began decades earlier than previously thought, leading to a marked aggravation of hypoxia in the 1950s. We find no evidence of similar anthropogenic forcing during the MCA. These results have implications for the assessment of reference conditions for coastal water quality. Furthermore, this study highlights the need for combined use of sedimentological, ichnological, and geochemical proxies in order to robustly reconstruct subtle redox shifts especially in dynamic, non-euxinic coastal settings with strong seasonal contrasts in the bottom water quality.</p